175-5310 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 18.11. 19:20 Esa J. Rintamäki  
  Eipä vainenkaan, herra Jorma-serkku.

Heimola oli revitty 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Se oli ollut ennen vaikenemistaan Punaisen Ristin paikallisosaston kerhotalona.

Tarkistan ajankohdan, kunhan olen kotosalla.
kuva 18.11. 19:14 Teppo Niemi  
  Ei ravintolavaunun kahvikannut kallistu.sen. enempää, kuin niitä raiteen kallistus on. Sen sijaan ne kyllä.liukuvat helposti pöydän pinnalla poispäin kaarteen keskipisteestä. Ihan vastaavasti kuin myös.perinteisellä.kalustolla ajettaessa kaarteeseen huomattavasti alle mitoitusnopeuden tai.junan seistessä.
Olen itse nähnyt moisen ilmiön.Frankenfald-Bahnilla, kun kallistus ei reagoinut tarpeeksi nopeasti S-kaarteessa. Meinasi mennä.Appelsorlet lattialle.
kuva 18.11. 18:23 Lasse Holopainen  
  Oikeastaan noissa kallistuu lipun lisäksi aina jotain muutakin. Meinaan jos tekniikka on rikki ja kori ei kallistu, niin sitten matkustajat ja ravintolan kahvikannut ainakin.
kuva 18.11. 18:21 Lasse Holopainen  
  No morjens...
kuva 18.11. 18:19 Lasse Holopainen  
  Olin sanomassa ihan samaa. Joku kummallinen pakkomielle ja huono itsetunto. Ne ainakin.
kuva 18.11. 17:09 Noah Nieminen  
  Hehheh :)
kuva 18.11. 16:57 Noah Nieminen  
  Niin just! Mikä näitä VR:n ihmetyyppejä oikein vaivaa? Hyvää kamaa pois :(
kuva 18.11. 16:55 Noah Nieminen  
  Eikun hetkinen, tämä kuva olikin kesältä :)
kuva 18.11. 16:53 Noah Nieminen  
  Jaa, tämä CEmt oli viimeksi linjajunassa PYO 269, joka lähti 15.11. Kolariin ja saapui sinne 16.11.
kuva 18.11. 16:52 Noah Nieminen  
  Jaaha, CEmttikin on mukana.
kuva 18.11. 16:51 Noah Nieminen  
  Tuo toinen on todennäköisesti 3083.
kuva 18.11. 15:39 Jari Välimaa  
  Puhdas palaminen on vedyn poltto puhtaassa hapessa (ei ilmassa) jota voitaisiin käyttää CHP laitoksissa. Lopputuloksena olisi vain vesihöyryä eli vettä joka sekin voidaan kierrättää takaisin elektrolyysiin jossa sähkön avulla tuotetaan puhdasta vetyä ja puhdasta happea.

Vety ja happi pitää varastoida siten että kesän aikana eletrolyysin avulla tuotetut kaasut voidaan sitten talvella polttaa ja tuottaa lämpöä ja sähköä höyryn avulla.

Ei tarvitse sotkea hiiltä eikä typpeä.
kuva 18.11. 15:13 Jorma Rauhala  
  Mäntän MWR-aseman ratapiha. Mitään tästä ei ole jäljellä. Kuvan koordinaatit ovat kutakuinkin "hehtaarilla", mutta paikka on oikeasti Laivarannankatu 2-4 eli kadun toisella läntisellä puolella.
Asematalo on kuvassa oikealla, näkemättömissä. Myöhemmin talon nimenä oli "Heimola", liikennepäällikkö Heimolaisesta johdettuna. Talo purettiin 1970-luvulla.
kuva 18.11. 15:09 Matti Melamies  
  Jos ulkomaat lasketaan, niin kyllä niitä on olemassa, WoMANneja siis. Myös MassIVECOck on ollut joidenkin Iveco-kuljettajien tuunausratkaisu.
kuva 18.11. 15:04 Rasmus Viirre  
  Joo-o.. koostuipa trio sitten mistä tahansa sarjasta ja värisistä, kolmivetoa arvostaa tänä päivänä aivan eri lailla kuin vielä pari vuotta sitten kun nämä järkäleet olivat arkea.
kuva 18.11. 15:03 Markku Naskali  
  Hatanpään seisake oli melko tarkalleen silloisen Lokomon tehtaan kohdalla ja kansa nimitti yleisesti seisakettakin Lokomoksi.
Oli työväellä junalta lyhyt matka vetureita tekemään.
kuva 18.11. 14:33 Lasse Holopainen  
  Kyllä n e ä t.
kuva 18.11. 14:20 Esko Maasalo  
  Näenkö oikein että viimeisessä vaunussa seisoo yksinäinen lammas/vuohi/koira??
kuva 18.11. 12:49 Tommi K Hakala  
  Missä kohtaa tämä on kuvattu?
kuva 18.11. 11:59 Lasse Holopainen  
  Nyt kun sanoit, niin oikeastaan kumma ettei sellaista ole vielä tullut vastaan. Onhan Susi-merkillä kulkevia Sisujakin ja MANneja kuitenkin on aika paljon ja ne on yleensä laadukkaita (kai), toki siinä mitä meilläpäin käytetään, ei ole muuta vikaa kuin että jäähdytysnesteen seassa on öljyä. Toki onhan sillä jo ikääiin, ei ne muuten olisi sekasin.
kuva 18.11. 10:49 Eljas Pölhö  
  Muutos Oe-vaunuksi 71918 valmistui 3/1970. Konepajojen työnjako oli: Pasila poisti vanhan korin ja kunnosti alustat jarrulaitteineen ja teleineen. Muut muutostyöt ja vaunujen maalauksen suoritti Turun konepaja. Osa tarvittavista osista valmistettiin Hyvinkään ja Vaasan konepajoilla ja ne toimitettiin Turun konepajalle. Tämä Ei-vaunujen muutoserä käsitti 78 vaunua (1968 oli Pasilan konepajalla muutettu viisi vaunua koekappaleiksi, 71901-71905).
Kuvasarja:
Erilainen Ei
 
 18.11. 10:00 Hannu Peltola  
  Sattumakuvan kautta päädyin taas tähän kuvasarjaan. Olen Kurtin kanssa täysin samaa mieltä, juuri tällaiset kuvasarjat ovat äärimmäisen hyviä ja mielenkiintoisia!
kuva 18.11. 09:43 Petri Sallinen  
  Mitä tarkoitat "puhtaalla polttamisella"? Kaikki polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joka on ilmastopolitiikan kannalta suurin ongelma. Suurin osa suomalaisista CHP-laitoksista käyttää fossiilisia polttoaineita, mikä on syy miksi CHP-sähkö on menettänyt kilpailukykynsä ja miksi laitoksia suljetaan eikä uusia CHP-laitoksia pahemmin rakenneta.
kuva 18.11. 09:41 Petri Nummijoki  
  Sattumakuva. Jos tämä on keväältä 1966 niin ehkäpä vapun tienoilla otettu? 1966 oli sama ankara talvi, jolloin Porkkanajunat joutuivat käyttökieltoon talviongelmien vuoksi, joten maaliskuussa maisema ei varmastikaan ole voinut olla likimain lumeton.
kuva 18.11. 09:32 Kari Haapakangas  
  Kilpihän on miltei minttikunnossa, tolppa vain on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta.
kuva 18.11. 09:23 Lari Åhman  
  En kyllä ymmärrä, miksi Joensuun uusi tulo-opastin piti siirtää Käpykankaantien taakse. Aiemmalla sijainnilla ongelmana oli samannimisen tasoristeyksen tukkeutuminen junan pysähtyessä opastimelle. Nyt ongelma on tämä kuvassa näkyvä laitos, joka alkaa hälyttää uudelleen samassa tilanteessa. Juna joutuu siis kuitenkin jäämääm Lehmon mäen päälle, jos on tiedossa pidempi pysähdys. Nykyisen tulovaihteen ja Käpykankaantien väliin jää kilometrin verran tilaa, joten olisi molempien suuntien tolpat voineet olla siellä vierekkäin, kuten raideopastimetkin: https://vaunut.org/kuva/171277
kuva 18.11. 08:47 Jari Välimaa  
  Näköjään tiedotetaan oikein hyvin muutoksesta

"Vahvistettujen tilastojen mukaan vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä (CHP) väheni viidenneksellä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt yhdeksäntoista prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta."

Miksiköhän energia-ala ei hallitse puhdasta polttamista CHP laitoksissa ?

https://energia.fi/tiedotteet/lopulliset​-energialuvut-vuodelta-2023-merkittava-k​aanne-energiajarjestelmassa/
kuva 18.11. 01:45 Esa J. Rintamäki  
  Pakko vitsailla, koskahan joku naiskuljettaja suihkii kilikalimaalilla MAN:in nokkalogon WOMAN:iksi?
kuva 18.11. 01:41 Esa J. Rintamäki  
  Herra Reijo, oman vähäisen teknisen sivistykseni myötä uskon MD:n petilaakerikiekkojen olleen kaikki saman mittaisia. Siten esim. Maybachin moottoriosatuotannossa tällöin jäi virheellisen tuotteen mahdollisuus pienemmäksi. Olisikohan "kartiokkuudella" tai oikeamminkin "portaittaisena" ollut vaikutusta iskunpituuteen?

Kultaisena periaatteena oman kokemukseni mukaan onkin: paras työvaihe on se pois jäänyt työvaihe.

Ajattelemallasi "kartiomallilla" asennus on tosiaankin helpompaa, vaikka joka paikassa vaaditaankin huolellisuutta: ei tehdä turhia kolhuja asennettaessa. Siis peruskauraa.

Mitä valmistustoleransseihin tulee, niin isolla nimellismitalla toleranssialueet suurenevat vastaavasti. Perinteisesti toleranssien tarve oli AINA osien valmistuksessa (esim. koneistustyössä); liian tarkoilla vaatimuksilla tuhraantui aikaa jokseenkin tarpeettomasti.

Esimerkkinä vaikkapa 1980-luvulla konepajoissa käytössä ollut yleistoleranssi SFS 3768-keski oli mitta-alueella 0 - 25 mm antanut pelivaraksi +/- 0,1 mm. Isommilla nimellismitoilla tämä tietenkin on liian pieni. Tämä siis koneistustyössä. Esim. ohutlevyyn tehtävien reikien asemointimitoissa ja halkaisijamitoilla.

Vaikka asia olisikin ennestään tuttua sinulle, herra Reijo, vorgissa kommentteja lukevat monet muutkin, "amatöörigynekologeista" aina nokikolareihin, puusuutareihin, komppaniaupseereihin ja väestöliiton kassanhoitajiin asti. Siksi aika tavalla syväluotaavia kommenttejani tässä suureksi huvikseni heittelen.

Niin, kiitos kiitoksista, jees.
kuva 18.11. 00:23 Tor Lillqvist  
  Asiasta mitään tietämättömänä tämä on tosiaan aika yllättävä kuva. Luulisi että puskimet on mitoitettu välittämään voimia pituussuunnassa, ei niinkään kestämään tuollaista pystysuuntaista painoa ja vääntöä. Mutta kai ne sitten on juuri tuollaista nostoa varten myös mitoitettu. Ainakin tuossa veturimallissa. Kuinka uudemmissa?
kuva 17.11. 22:27 Lasse Holopainen  
  Pakko sanoa: Mersun tyylekkyys, toki myös MANnin kätevyys.
kuva 17.11. 21:12 Reijo Salminen  
  Kiitos Herra Esa, laitoin tilauksen noista ehdottamistasi kirjoista vetämään. Vielä jatkokysymys, jos otetaan esimerkiksi tuollainen 7 rulla-petilaakerimoottorin kampiakseli, niin onko siinä kaikki ilmeisen isokehäiset rullalaakerit sisämitaltaan saman kokoiset vai pieneneekö se "matkalla". Irtihän akselin saa varmaan prässillä mutta laitettiinko se sitten paikalleen lämpöä (eli kylmää) hyväksikäyttäen, ja entäs laivoissa, siellä oletan että toleranssit oli sen verran rouvit ettei jäähdyttelyitä sun muita tarvittu.
kuva 17.11. 21:11 Jimi Lappalainen  
  Komea kuva! :)
kuva 17.11. 21:03 Teppo Niemi  
  Puskimista.veturia nostettiin aina.kun 1980-luvulla osallistuin kesäapulaisena raivaustoimintaan. Valmistelut alkoivat aina puskimien kiinnitysruuvien kireys.
kuva 17.11. 20:53 Tauno Hermola  
  Mielenkiintoinen kuvasarja. Noinhan se nousee ylös, mutta noista kuvista ei nyt (ainakaan minulle) selviä, millä voimalla teli liikkuu sivusuunnassa takaisin kiskoille.
kuva 17.11. 19:48 Teppo Niemi  
  Kun katsoo vaunun kytkintä, niin kytkin näyttää Hyvinkään Karkkilan rautatiellä käytössä olleelta kytkimestä. Vaunusta tulee kuitenkin mieleen Loviisan rautateiden K -sarjan vaunu. Ja niitä käsittääkseni hankittiin niin Hyvinkään Karkkilan rautatielle kuin Jokioisten rautatiellekin.
kuva 17.11. 19:25 Eljas Pölhö  
  Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa Hr11-osuus on mielestäni aivan liian suppea mitään tarkkaa arviointia varten.

Otetaan nyt esimerkiksi 1950 varhaiset vaiheet: Veturi asennettiin teleille 17.2.1955 ja se lähti ensimmäisille koeajoille 25.3.1955. Paikallisajojen jälkeen suoritettiin koeajo Toijalaan 29.3.1955 ja Hämeenlinnaan 3.4.1955. Kuorma-ajo suoritettiin 5.4.1955 ja se oli tarkoitus ajaa Riihimäelle saakka, mutta ennen Kuurilaa katkesi etupään moottorin syl. 4:n sylinteriputki ja mäntä leikkautui. ....

Tai 1951: Veturi asennettiin teleille 16.3.1955 ja lähti paikallisajoihin 19.4.1955. Paikallisajoissa 20.4.1955 esiintyi etupään moottorin venttiilikoneistoissa häiriöitä, jonka vuoksi syl. 3:n imuventtiilit hiottiin uudelleen. 23.4.1955 sama häiriö uusiintui. 25.4.1955 muutettiin syl. 3:een toinen sylinterikansi, mutta alkuperäisessä ei havaittu vikaa. 27.4.1955 venttiilien ohjausvipu vaihdettiin, jonka jälkeen häiriö ei uusiutunut. Tyhjäajo Hämeenlinnaan suoritettiin 29.4.1955 ja kuorma-ajo Riihimäelle suoritettiin 3.5.1955. Tällä ajolla todettiin toisen pään moottorin öljynpaineen olevan liian alhaisen. Mekydro-vaihteiden kytkennät 1-2 sekä 3 ja 4 vaihteiden välillä eivät pysyneet päällä ja Mekydron voimansisääntuloakselin juuressa olevassa labyrinttitiivisteessä esiintyi runsas öljyvuoto. ....

Tällaisia selostuksia on vaikka kuinka paljon, mutta Vv12 ohjaamokuva ei taida olla oikea paikka näiden käsittelyyn.
kuva 17.11. 19:19 John Lindroth  
  Lähin vetureista näyttää vahvasti Karkkilan radan veturilta! Taain veturi voi olla vaikka Vr1?
kuva 17.11. 18:52 Petri Nummijoki  
  Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa sivulla 28 kerrotaan, että Maybach sai itse valita vaihteiston ohjauksen sähköisen ja paineilmatoimisen väliltä ja päätyi jälkimmäiseen, vaikka tästä aiheutui vetureihin muutoksia. Seuraavalla sivulla kerrotaan moottoreiden kärsineen alhaisesta öljynpaineesta ja tästä johtuva lämpeneminen oli johtanut (ilmeisesti jo koeajovaiheessa) veturin 1950 molempien moottoreiden kiinnileikkaamiseen.
kuva 17.11. 18:40 Eljas Pölhö  
  Risteävä kapearaiteinen näyttää vielä kapeammalta kuin "päärata". Hyvinkäällä oli tallainen paikka kaartessa (katse olisi kohti Hyvinkään Karkkilan radan ratapihaa ja asemaa). Taustan maisema vaikuttaa kuitenkin melko metsäiselle verrattuna omaan kuvitelmaani. Puutavaralasti ei taida olla tyypillistä HKR:n tavaraa, jollei sitten Kytäjän metsiä ole juuri hakattu. Vaihtoehto olisi varmaan jossakin luovutetun alueen puolella, mutta veturit eivät näytä aivan pieniltä metsäradan vetureilta.
kuva 17.11. 18:26 Noah Nieminen  
  Hieno kuva, hauskasti pujottelee.
kuva 17.11. 16:42 Lasse Holopainen  
  Elikkä se ois kahvinmittanen tauko. Ja pitää katsoa, että se on 16 minuuttia, koska ajopiirturi ei välttämättä rekisteröi puhdasta varttia.
kuva 17.11. 16:33 Jimi Lappalainen  
  No joko se rata on tehty tänne?
kuva 17.11. 16:22 Jimi Lappalainen  
  Sattumakuva. Piti oikein tarkistaa Raition kumulatiivisista kartoista sekä vanhoista ilmakuvista, missä tuo Ruskeasuon päätepysäkki on tuolloin ollut. Enpä ollut tuollaisestakaan tiennyt! Ja jo muutaman vuoden päästä päätesilmukan paikalle oli rakennettu muuta.
kuva 17.11. 15:44 Jimi Lappalainen  
  Onneksi Kouvolan ja Kotkan välsten junien aikataulujen löytäminen ei nykyisin enää ole niin vaikeaa :)
kuva 17.11. 15:36 Jimi Lappalainen  
  Vaan tympäisee se niiden Ex-vaunujenkin romutus. Tästä on väännetty jo aiemmin, joten en halua aiheuttaa enää uutta vääntöä.
kuva 17.11. 15:05 Tommi Koskinen  
  Ei, vaan junan perässä olleet matkustajavaunut on jätetty romuttamolle. Tavaravaunut normaaliin tapaan menossa Heinolaan lastattavaksi.
kuva 17.11. 14:30 Petri Sallinen  
  Valtakunnallinen energiateollisuuden ilmastotiekartta löytyy kyllä sivustolta, jos malttaa hakea. Samoin löytyvät biodiversiteettitiekartat ja energiaverkkoja koskevat tiekartat. Niissä näkymät ovat vahvasti tulevaisuuteen. Niiden laatimiseen ja arviointiin on käytetty paljon paukkuja ja niitä päivitetään säännöllisesti. Energiateollisuus oli Suomessa ensimmäinen toimiala, joka ryhtyi laatimaan tiekarttoja. Kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmat on johdettu tiekartoista, jotka ovat koko tomialan yhteinen näkemys tulevaisuudesta.

https://energia.fi/energiapolitiikka/ilm​astotiekartta/
kuva 17.11. 14:11 Pasi Seppälä  
  Mukavan värikäs kuva syksyn ankeuden vastapainoksi. Sr2 rahtijunassa näyttää aina hyvältä.
kuva 17.11. 14:09 Pasi Seppälä  
  Kyllä vain. Ja kävisi myös tauluksi. Hieno on.
kuva 17.11. 13:58 Jaakko Pehkonen  
  Ompas ollut 273:lla mittaa kun perä on reilun parin vaunun verran opastimen takana. Se ei toisaalta ole ihme sillä Julian mukaan 273 pituus Tampereen ja Oulun välillä on ollut peräti 557m ja Oulun raiteen 003 hyötypituus niin ikään Julian mukaan on 476m.
   >>