Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on ollut se ajatus noiden tunnusten takana. | ||||
|
20.12. 10:40 | Mika Hakala | ||
| Muista toki päivittää tarkempi paikka kuvatunnisteisiin,vaikka karttatiedoista arvaamani paikka osui tällä kertaa oikeaan. | ||||
|
20.12. 10:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Joensuu–Siilinjärvi -rataosan voisi vaikka sähköistääkin ja ajaa IC-junia Joensuu–Kuopio. Välipysähdyspaikkoina Viinijärvi - Outokumpu - Kaavi - Juankoski. | ||||
|
20.12. 10:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Missä tämä veturi on nykyisin? | ||||
|
|
20.12. 10:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisi kuvitella, että E = Espoo, K = Kerava, R = Riihimäki. En tiedä, onko se "oikeasti" totta. Toki muita kirjaimia oli sitten käytettävä muunlaisiin yhteyksiin. Oma lukunsa on myös pilamerkitykset, kuten Ripeä, Hidas ja Toivoton sekä Sukkela ja Unelias. | ||||
|
20.12. 09:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tuossa kiskojen välissä pöhisee? | ||||
|
|
20.12. 09:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Eli vanhojen liikennepaikkojen mukaan olisi välillä Särkikoski–Kurtti. | ||||
|
|
20.12. 09:08 | Joni Jurmu | ||
| Mikahan sen siinä sitten keksi. Aivan oikea vastaus sijainnin osalta! Tien osalta en osaa sanoa onko yksityistie vai esim Metsähallituksen tie. Toisinaan tie saattaa kesken kaiken muuttua yksityistiestä MH:n tieksi, ja arvelen että tämä tie olisi MH:n tietä, ainakin suurimmaksi osin. | ||||
|
20.12. 08:29 | Jari Välimaa | ||
| Ehkä railstock aloittaa hommansa uusimalla Dm-12:t ? | ||||
|
|
20.12. 01:24 | Petri Soronen | ||
| Oliko näissä kirjaimissa mitään logiikkaa, millä perusteella mikäkin linja oli jokin kirjain. M-junasta olen kuullut että tarkoitti joko Martinlaaksoa tai sitten metro suunnitelmaa joksi rataa suunniteltiin. | ||||
|
|
19.12. 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Railstock? Ilmeisesti en ole seurannut uutisia kovin hyvin viime aikoina, mutta hakukone tietää https://railstock.fi/ | ||||
|
19.12. 22:31 | Veikko Hattunen | ||
| Juu. Saa nähdä millon poistuu ja jos edes menee museoon tai mätänee kun Sm1. | ||||
|
|
19.12. 22:30 | Antton Karhu | ||
| Hyvä, että sitäkin vielä näkee sitten liikenteessä. | ||||
|
|
19.12. 22:23 | Veikko Hattunen | ||
| Meni tänään HL 9699ssä | ||||
|
|
19.12. 22:20 | Antton Karhu | ||
| Onko tietoa missä tämä yksikkö liikkuu? Vai seisooko kylmänä Ilmalassa? Tätä yksikköä en nimittäin ole nähnyt liikenteessä sitten lokakuun jälkeen. Luulen, että tämä on melkein seuraavia, mitä hylyssä. Tai en ihmettelisi jos, vaikka olisikin jo hylätty. | ||||
|
19.12. 21:57 | Rasmus Viirre | ||
| Nämä Pieksettyjen koneiden mäen puut inspiroivat toissa kesänä valokuvia ottaessa, kun kolmen kuvaajan kopla kävi sielä. https://vaunut.org/kuva/169642 | ||||
|
19.12. 21:12 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen interiööri pilsnerimainoksineen! | ||||
|
|
19.12. 21:05 | Markku Naskali | ||
| Enemmänhän tuolla taitaa olla puita kuin Ideaparkissa tai Realparkissa. | ||||
|
19.12. 20:05 | Julius Ylitalo | ||
| Olkiaho on ollut aikoinaan lättähattujen pääteasema jonkin aikaa. | ||||
|
|
19.12. 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturipuiston puut näkyvät kuvan oikeassa laidassa... | ||||
|
19.12. 16:41 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kapearaidejuna taitaa kuitenkin olla pienille museokävijöille se kaikkein mielenkiintoisin kohde, eli tuskin tämä on ostettavissa mistään hinnasta. Kaikki muut "junat" täällä ovat vanhaa, isoa ja järkälemäistä neuvostokalustoa, johon ei pääse sisään tai ovat muuten saavutettavuudeltaan hankalia. Onhan Hyvinkäälläkin puistojunansa ja sisällä tallissa on kapsuveturi peuhattavissa "lasten nurkkauksessa". Mutta hyvä että tuli varmuus tämän junan alkuradasta. |
||||
|
19.12. 16:09 | Hannu Peltola | ||
| Esa & kumppanit: suuren veden takana käytettiin tosiaan keroseenilyhtyjä. Näitä oli eri tarkoituksiin: kirkkaalla lasilla pelkästään valaisuun, punaisella lasilla merkinantolyhtynä antamaan seis-opaste ja näyttävimmillään kolmivärisinä (punainen, vihreä, sininen) toimimaan täydellisenä merkinantolyhtynä. Sinisestä opasteesta on Ilkan kuvaus tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/136319 Kolmivärinen merkinantolyhty oli ulkoisesti hyvin samannäköinen kuin tämän kuvan keroseenikäyttöinen loppuopastelyhty: https://vaunut.org/kuva/158363?s=1 |
||||
|
19.12. 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Ei tuutti vaan töötti! :-) Konepeiton katolla on hyvin REGUS PATOFF -henkinen äänentuottolaite. Vastaava löytyi 1940- ja 1950-luvuilla jokaisen amerikkalaisen veturin konepeitolta. Vähän rautatieyhtiöstä riippui, arvostettiinko enemmän kovaa ääntä (kuten kuvassa) vai jotain tiettyä sointia, jolloin torvia oli enemmän. | ||||
|
|
19.12. 15:21 | Mika Hakala | ||
| Heikonlaisia vihjeitä? No tuossa voisi olla toinen passeli paikka https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7260938.590379335&e=558303.742988328&title=Tuossa&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z Selvästi epävirallinen liikeennemerkki ei-metalivarsineen taitaa paljastaa yksityistien? |
||||
|
19.12. 14:59 | Jari Välimaa | ||
| tuossa toisessa kuvassa ruotsailainen juna normaaliraiteella ja vetolaite taas Suomen raiteella. Suurin uudistus kai tässä kuvassa on nuo siirtotelit ? |
||||
|
|
19.12. 14:13 | Lauri Niemi | ||
| Ilmeisesti rata sijaitsi Ignalinassa, siellä toimi 1961-2017 rautatieläisten lapsille leirikeskus. Valtiollinen rautatieyhtiö päätti keskittyä ydintoimintaansa ja luopui tästä ja muistakin lomapaikoista. Google-karttalinkki vie portille ja höyryveturikin löytyy https://maps.app.goo.gl/d8ZUN72hTxQij73SA Junasta siellä löytyi yksi kuva https://www.facebook.com/photo/?fbid=122140445474066830&set=a.122114995430066830 Kuvatekstistä poimittua: Vuonna 2006 leirikeskukseen rakennettiin kapearaiteinen rautatie, joka oli suosittu leiriläisten keskuudessa. Ignalinassa ajanut juna valmistettiin Englannissa. Se koostui kahdesta vaunusta ja höyryveturia matkivasta veturista. Junan paino 12 t, pituus lähes 16 m, korkeus 2,32 m, leveys 1 m 28 cm. Juna saattoi saavuttaa 40 km/h nopeuden. Moottori oli dieselmoottorim 47 hv. Molemmissa vaunuissa oli 16 istumapaikkaa. Radan pituus oli noin 720 metriä, raideleveys 600 mm, radan varrella oli normaalin rautatien opasteita ja tasoristeyksiä. Luulisi, että juna olisi ostettavissa - ei se ehkä niin olennainen osa Liettuan rautatiehistoriaa ole, että sen pitää olla museon kokoelmissa. |
||||
|
|
19.12. 13:40 | Erkki Nuutio | ||
| Rainer on oikeassa. Petrol merkitsi bensiiniä (pahakaikuinen sana briteille) ja merkitsee sitä nykyäänkin. Nimityksenä sitä taidetaan nykyään käyttää vähän harvemmin. Käsittääkseni britit eivät ainakaan teollisesti muuttaneet kiivihiiltä nestemäiseksi polttoaineeksi, eivät ainakaan bensiiniksi. Miksi olisivat, kun pilkkahintaista bensiiniä tuli heidän alistamiensa maiden (kuten Irakit ja muut) lahjomalla hankituista lähteistä. Tarvittaessa jenkit olisivat tuoneet vielä lisää, kuten toivat Neuvostoliittoon tämän jouduttua 1939/40 mannerheimiläisten petomaisen hyökkäyksen kohteeksi. Lisäksi muuntoteoriat pyörivät vielä osin saksalaistiedemiesten kemiallisissa valveunissa. En ole kylläkään öljynjalostuksen enkä ylipäätään kemiankaan asiantuntija. Miksi muuttaa, ihanaa oli kivihiili kotiin ja kuljetuksiin ! : https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16650.0 . Hiilten kuljetuskin hauskoissa pikku vaunuissaan on ollut britti-pienoisrautateiden suosituin asia. |
||||
|
|
19.12. 13:25 | Onni Tikkala | ||
| Kyllä, tämän kuvan yksikön (6090) penkkikankaat ovat vuonna 2008 tehdyn saneerauksen jäljiltä. Kaikkiin muihin on vaihdettu. | ||||
|
|
19.12. 13:05 | Markku Naskali | ||
| Kerskakulutusta? Suhteellisen tuorettakin kalustoa hylätään. Ehkä kaikki ei sentään mene suoraan sulatukseen, mutta kyllä ihmetyttää. |
||||
|
|
19.12. 13:03 | Veikko Hattunen | ||
| https://vaunut.org/kuva/108272?tag0=4%7CSm2%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila Eikö nuo ole alkuperäiset? |
||||
|
|
19.12. 12:42 | Daniel Nironen | ||
| On, kuvatekstissä puhutaankin Samin teipeistä. | ||||
|
|
19.12. 12:39 | Veeti Pietilä | ||
| Eikös nuo ole ihan vihreät, mutta haalistuneet? | ||||
|
|
19.12. 12:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On siellä Dr16. Ainakin jäljellä olevista Dr16, on palannut Kolarin liikenteeseen 18.12.2025. PYO 269 nimittäin vedettiin Isovaaleilla! | ||||
|
|
19.12. 12:16 | Joni Jurmu | ||
| Tämä odottaa yhä ratkaisua ;) | ||||
|
19.12. 11:54 | Jukka Eklund | ||
| Kertakaikkisen kaunis veturi. | ||||
|
19.12. 11:21 | Kimmo Huhta | ||
| Syrjälaideluettelon (VR2648) päivityspaperi vuodelta 1975 sanoo, että tämä raide oli Kestopuu Oy:tä ja Lääkintävarikkoa sekä vielä Vesi-Seppo Ky:tä varten. Yhtiö valmisti vedenpuhdistamolaitteita. Konkurssi tuli 1981. Muistaako joku, miten Vesi-Sepon tehdas tai muu fasiliteetti sijoittui suhteessa tähän raiteeseen? | ||||
|
|
19.12. 10:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan, ne ovat eri raiteilla. | ||||
|
|
19.12. 09:34 | Juha Kutvonen | ||
| Reittikaavio esittää vuoden 1993 tilannetta, koska lähiliikennealue laajeni Kirkkonummelta Karjaalle sähköistyksen valmistuttua 1.1.1993 ja Kytömaa lakkautettiin virallisesti 1.1.1994 (käytännössä vasta toukokuussa 1994). | ||||
|
|
19.12. 08:03 | Leevi Heino | ||
| Eihän tuossa Jarin linkkaamassa kuvassa Ttk2 liity mitenkään junan vetämiseen. | ||||
|
|
19.12. 07:59 | Jari Välimaa | ||
| VR:llä on enää puoli kuukautta omistaa dm12:t ennen kuin ne siirtyvät railstockiin. | ||||
|
|
19.12. 07:54 | Jari Välimaa | ||
| https://vaunut.org/kuva/172238?maa=162&tag0=4%7CUlkomaat%7C tässä kuvassa vetolaite on työkone | ||||
|
|
19.12. 05:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea värkki tuo kuvan TEM2. Onko tuo ohjaamon katolla oleva laajenevasuinen punainen "tuutti" ilmastointilaitteen tuloilman kaappaaja? |
||||
|
|
19.12. 05:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus VR:lle: - lainataan tämä koeajoihin ja - matkustukseen välille Tampere - Keuruu - Tampere, noiden onnettomien Dm12:ien tilalle! | ||||
|
19.12. 05:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aatteen miehen "Veto-Ivan", jossa on pakko olla SA-3:t molemmissa päissä. Jos toinen otetaan pois, nuokahtaa Ivan nokilleen? |
||||
|
19.12. 05:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muziejus-museon museoveturi toveri normintäyttäjä-Muzhikoiden aikoinaan kokoonheittämänä? | ||||
|
|
19.12. 05:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, pistitpä miettimisen aihetta. Keroseenia käytettiin entivanhaaseen aikaan lamppuöljynä, siis - paloöljynä, ja tosin vieläkin. Amerikan rautateiden kuulut käsiopastelyhdyt (ulkonäöltään tavallisen öljylampun näköisiä) olivat juuri kerosiinilamppuja ja nimenomaan punaisilla lampunlaseilla (eikös niin, Hannu-serkku?). Keroseeniksi kutsutaan yleisesti myös suihkumoottorilentokoneiden polttoaineita (Jet fuel). Ne ovat polttoöljyjä, sukua dieselöljylle. Ihan eri asia kuin lentobensiini. Yleisesti bensiiniä ei noin vain lirise öljynjalostamoilla "yhdestä putkesta", vaan se nykyisin on sekoitettu useammastakin komponentista. Vuoden 1914 bensiinistä en osaa sanoa mitään muuta kuin että sen, kuinka varhaiset automobiilinajajat ostivat bentsiininsä alkuun apteekeista. Autotekniikan vanhimpina aikoina polttoaineen (bensiinin) syöttömenetelmänä käytettiin muistaakseni kaasuttimen esi-isää, joka periaatteessa oli kanneton säiliö, jonka reunan yli tulviva bensiini sekoittui ilmaan ja seos kulkeutui moottorin imusarjaan. Maybachin keksimä kaasutinkonstruktio paransi polttoainetaloutta huomattavasti ja - moottorista saatavaa tehoa myös. Herra Erkki, ja/tai muutkin tietäjät kertonevat petroolin tai lamppuöljyn saannosta öljynjalostamoissa? Enkä - raakkules viäkhön - tarkoita sitä ihmeellistä lientä, jota myydään huoltiksen baareissa päiväkauden pannussa seisseenä ja painuneena kahvina! Niin vielä, herra Rainerin linkissä kerrottiin bensiinisähkömoottorivaunuista, myös Arad-Csanad-radan vaunuista Unkarissa. Jokseenkin hyvää tarinaa niistä on myös edellä mainitsemassani Keksintöjen kirjassa. Niin, Englanti, tuo kivihiilen luvattu maa, missä laajuudessa siellä bensiiniä tislattiin? Noina vuosina? Raakaöljyä laivoilla Ählämistanista Hormuzin salmen kautta British Petroleumille, jalostamolle käsiteltäväksi? Pakostahan sitä siellä oli? Ai niin - vieläkin muistan sen tuoksahduksen, mikä leijaili nenääni Petro-Saab 99:n perässä ajaessani. |
||||
|
19.12. 04:53 | Teppo Niemi | ||
| Tästä sarjasta on juuri tullut markkinoille Rocon H0 malli. | ||||
|
|
19.12. 00:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko kuitenkin bensakäyttöinen, koska brittienglannin "petrol" tarkoittaa bensiiniiä? Petrooli on ymmärtääkseni "kerosene". Olisi ollut joka tapauksessa eksoottinen vehje jos VR olisi saanut niitä hankittua! |
||||
|
|
18.12. 22:35 | Johannes Erra | ||
| Luxemburgin sarja 4000 on hyvin pitkälle identtinen Saksan sarjan 185 kanssa. Aiemmin niillä myös vedettiin paikallisjunia Luxemburgista Saksan Trieriin. Tämä on nyt päättynyt, vetureiden matkustajaliikennekäyttö keskittyy Luxemburgin sisäiseen liikenteeseen, jonka lisäksi palvellaan reiteillä Luxemburg - Athus (Belgia) ja Luxemburg - Volmerange-les-Mines (Ranska). | ||||
|
|
18.12. 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis, että tuo pikkupässi on vuodelta 2005? Dieseli ketunnahassa? | ||||
|
18.12. 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri tällaisia yksityiskohtiin meneviä teknisiä ratkaisuja tehtiin ennen vanhaan konepajoilla, myös rautateiden verstailla. Ajattelinkin, jo että meneekö tuumamittaisilla laakereilla...? Onnitteluni sinne Toijalaan, herra Simo, ja muillekin Vr11:n kimpussa oleville. Tästä se lähtee! |
||||